Hattaran haittapuolet ((K-18))

// Wrath tänne sihteerineitinsä kera, kiitosnam x'3 \\

Camille (( ilman aurinkolaseja )) tuskasteli vaikeiden pulmien kanssa. Toki hän oli tiennyt, ettei Pormestarina olo tulisi olemaan helppoa, mutta taatusti helpompaa kuin prinssin virassa toimiminen.
Kaikesta huolimatta, kuka nyt oikeasti saattoi olla niin julma, että pakotti ihmisen päättämään minne hattarakoju sijoitettaisiin!? Ja entäs tuo karkkiautomaatti sitten!? Camille huokaisi ja vei sormenpäänsä hieromaan suljettuja silmäluomiaan. Tästä ei tuntunut tulevan nyt yhtään mitään.
Kuka idiootti oli vastuussa siitä, että elokuvateatteriin sai sijoittaa vain yhden hattarakoneen ja miksi jokaiseen kouluun hankittiin ainoastaan yksi karkkiautomaatti!? Ja mistäs ne kakarat sokerilitkunsa sitten saisivat!?

Pormestari vajosi syvemmälle ihanassa, upottavassa, kirkkaanvioletissa työnojatuolissaan ja sääti nojatuolin selkämyksen kallistumaan mukavasti taaksepäin niin, että hän saattoi ottaa rennosti.
Harmi, että viskipullo - tai ylipäänsä koko hiivatin viinakaappi - oli päätetty sijoittaa huoneen toiseen reunaan. Sihteerineideillä oli taatusti ollut omat, kavalat suunnitelmansa sen kanssa, ettei hän pääsisi hakemaan juotavaa kun kerran asettuisi mukavasti nojatuoliinsa.
Ovelta kantautui siro koputus, mikä sai Camillen arvaamaan, että kyseessä oli joku hänen sihteerineideistään.
"Tule sisään ja tuo minun viskipulloni tullessasi", Pormestari vastasi koputukseen. Samahan sihteerikön olisi käydä noutamassa viskipullo oven kanssa samalla seinustalla sijaitsevasta alkoholin täyteisestä kaapista, kun tämä kerran oli sieltä suunnalta tulossa eikä ollut asettunut yhteenkään tuoliin niin mukavasti kuin Pormestari itse sillä hetkellä oli.

Camille suoristi jalkansa nostaen ne työpöydälleen ja koetti rentoutua, vaikka se tuntuikin kertakaikkisen mahdottomalta tehtävältä.
Hattarasta selvästi saattoi joskus olla haittaakin...

Raven oli järjestänyt papereita koko aamupäivän ja toimittanut senjälkeen pormestarin asioita ruokkien tuon puput, sopien muutamia tapaaamisia, käynyt kaupassa hakemassa pormestarin lempiherkkuja ja nyt hän oli vihdoin toimettomana ja päätti siksi siirtyä lempityötehtävänsä pariin, viihdyttämään pormestaria.

Niimpä hän koputtikin oveen, ja lopulta pormestarin antaessa luvan astella sisälle jolloin Raven sipsutteli kenkien korot kopisten sisälle toimistoon sulkien oven perässään ilkikurinen virne huulillaan suunnaten sitten hakemaan pormestarin viskipullon kumartuen tahallisesti mahdollisimman alas tarjoten näin pormestarille näkymät lyhyen hamosensa alle. Napattuaan viskipullon asteli hän pullo kädessään pormestarin luokse lantio keinahdellen suunnaten sitten lantio keinuen lähemmäs Camilea. Saavuttuaan tuon pöydän vierelle istuutui hän hajareisin Camillen syliin ojentaen tuolle pulloa ilkikurinen tuhma hymy huulillaan. "mm.. hei herra pormestari. oliko sinulla ikävä minua kun olin poissa?" Raven tiedusteli liikahtaen tuon etumusen päällä silitellen Camillen rintakehää kevyen kiusoittelevasti hipaisten sitten huulillaan tuon huulia ja sitten toisen kaulaa.


//Ravenin asustus + pvc minihame, stay upit ja korkeakorolliset pleaser korkokengät.//

Camillen toinen kulma kohosi kysyvästi hänen sihteeriköistään kenties mielenkiintoisimman tapauksen astuessa sisään. Sitähän hän ei toki voinut sanoa ääneen, hän ei tahtonut satuttaa yhdenkään kauniin sihteerineitinsä herkkää mieltä.
Hetken Pormestari käytti analysoiden tilannetta ja pohtien, kumpi persoona tällä hetkellä oli vallassa, mutta pianhan se hänelle auttamattakin selvisi toisen kumartuessa ottamaan hänen viskipulloaan.
"Ah, Raven", Camille hymisi tietäväisenä, nyökäytti kevyesti päätään ja nautti näkymistä niin kauan kuin toinen hänen salli. Joskin...Tämän vaatetus nyt antoi aina varsin hyvät näkymät ilman sen suurempia kumartumisiakin.

Camille laski jalkansa pöydältä toisen lähestyessä ja katseensa osui paperipinoihin työpöydällään. Äh. Työt tuntuivat aina pilaavan juuri ne parhaat hetket hänen päivästään! Kuin se olisi ollut niiden tarkoitus tai jopa vakituinen tehtävä!
Pormestari huokaisi naisen asettuessa istumaan hänen syliinsä. Kuinka hän voisi sanoa "ei" nyt kun toinen jo istui hänen sylissään noin ihanan ilkikurisena ja tuhmana. Suorastaan rangaistavan tuhmana.
"Myönnän sen, mutta...", Camille aloitti ja otti viskipullonsa vastaan samalla kun koetti napata papereitaan toisen selän takana sijaitsevalta pöydältä, "...Minulla oli oikeastaan kiireellisiä töitä tehtävänä..."
Pormestari henkäisi kiivaasti tuntiessaan painon juuri sitä tiettyä ruumiinosaansa vasten. Hän sai kaapattua muutamia tärkeitä papereita käsiinsä, mutta niihin keskittyminen tulisi olemaan hieman vaikeampi tehtävä kun sylissä istui tuhma ja suhteellisen pieniin vaatteisiin pukeutunut sihteerineiti.
Camille tunsi kevyen huulten kosketuksen omillaan ja kurottautui automaattisesti niitä vasten vain tajutakseen toisen vetäytyvän kauemmas. Hän mutristi huuliaan ja laski katseensa papereihinsa.
Pormestari huokaisi ja koetti hellävaroen työntää naisen sylistään.
"Minun oli oikeasti tarkoitus tehdä...Töitä", Camille mumisi ja irvisti. Miksi työt eivät voineet odottaa ihmissuhteiden järjestämistä - ja tässä tapauksessa tarkennettuna ennemminkin ruumiin tarpeiden tyydyttämistä!?

Raven virnisti flirttailevasti Pormestarin huomatessa ohjaimissa olevan tälläkertaa hän. Useimmat eivät edes tienneet heidän eri persoonallisuuksistaan vaan epäilivät heitä sukulaisiksi, kenties kaksosiksi? Mutta hänen ihana ja seksikäs Camillensa kyllä tunnisti heidät toisistaan kaikista nopeimmin. Hänen istuuduttuaan tuon syliin Camille myönsi ikävöineensä häntä saaden ilkikurisen suudelman kaulalleen kiitoksena sanoistaan. Sitten tuo mutisikin olevansa kiireinen töidensä kanssa saaden Ravenin liikahtamaan jälleen tuon etumuksen päällä kiusoittelevasti katsoen Camillea silmiin ilkikurinen pilke silmissään. Hänen liikahtaessa pormestarin etumusta vasten henkäisi tuo raskaasti saaden Ravenin virnistämään ja hieromaan lantiotaan entistä kiusoittelevammin toisen lantiota vasten. Hänen painettua huulensa toisen huulille oli Camille vastaamassa suudelmaan kun Raven vetäytyi irti saaden pormestarin mutristamaan huuliaan. Sitten tuo mutisikin, että pitäisi töitä tehdä, jolloin Raven liikautti itseään mahdollisimman voimakkaasti toisen etumuksen päällä painautuen ihan kiinni Camilleen suudellen pormestaria mahdollisimman voimakkaan kiimaisesti hyväillen tuon kasvojen sivustaa ja kaulaa alkaen liikkua toisen etumusta vasten vieden sitten huulensa toisen korvalle. "Oletteko varma herra pormestari.. että haluatte jatkaa työntekoa juuri nyt.. ehkä se olisi teille itsellenne hyväksi pitää pieni tauko..?" Raven ehdotti kehräävällä äänellä hyväillen tuon rintakehää kiusoittelevasti hieroen itseään Camillen etumusta vasten työntäen rintakehänsä kiinni Camillen rintakehään suudelllen kiusoittelevasti Camillen kaulaa.

Camillen olisi kaiketi pitänyt arvata, etteivät hänen työtehtävänsä siinä missä valtuutensakaan saisi Raveniä siirtymään hänen sylistään. Tuo oli tytön ruumista valtaavasta kaksikosta se itsepäisempi yksilö, joka tykkäsi hangata vartaloaan häntä vasten.
Eikä Pormestarin vartalolta vienyt aikaakaan reagoida saamiinsa kosketuksiin. Hän taivutti kaulaansa ja nojasi takaraivonsa nojatuolinsa selkänojaan samalla kun toisen käden sormet upposivat nojatuolin pehmeään käsinojaan. Hänen täysin toimeettomaksi jäänyt kätensä keksi kyllä pian itselleen tekemistä ja hivuttautui sihteerineidin lyhyen hamosen alle, sivelemään tämän takapuolta.

Camillen vastaväitteet tuntuivat tukahtuvan sihteerin lantion liikahdusten ja huulten myötä. Pormestari sulki hetkeksi silmänsä ja koetti tasata kiihtynyttä hengitystään.
Hänellä oli töitä teh- Äh, ketä hän nyt muka huijasi!? Tämän jälkeen hän ei taatusti kykenisi keskittymään hattarakojuihin! Ehkä sellaiset päätökset jätettäisiin myöhemmälle...Ja pitihän Pormestarin pitää sihteerineitinsä tyytyväisinä.
Camille vastasi saamaansa suudelmaan ja vei toisen kätensä nojatuolin käsinojalta sihteerinsä osittain paljaalle reidelle. Tuo liike sai hänen oman, suhteellisen leveäkauluksisen, napein kiinnitettävän paitansa kankaan putoamaan hänen toiselta olkapäältään, paljastaen altaan sen tosiseikan, ettei Pormestarilla ollut tuon paidan lisäksi muuta ylävartaloaan verhoamassa.
Camille värähti viileän huoneilman tavoittaessa ihonsa, mutta hän oli liian haltioitunut saamastaan huomiosta; käsistä rintakehällään, huulista kaulallaan ja siitä ihanasta lämmöstä, joka parhaillaankin hankautui hänen etumustaan vasten.

Raven hieroi itseään häntä vasten ja kuiskasi ehdotuksensa hänen korvaansa, saaden pienen virneen kohoamaan Pormestarin raotetuille huulille.
"E-ehkä olet oikeassa, Raven. Ahmmm...Ehkei ihan pienenpieni tauko ole pahitteeksi", Camille mumisi ja kumartui painamaan omat huulensa sihteerineitinsä kaulan vaaleaa ihoa vasten samalla kun toisen kätensä puristi tämän takapuolta ja toinen kohosi vähäpukeista vartaloa Ravenin paidan olkaimelle, hivuttaen sen alas tämän olkapäältä.
Siinä vaaleaa ihoa huulillaan ahmiessaan Pormestari sai kuitenkin pian tulla siihen tulokseen, että toisen paidan riisuakseen hänen täytyi hankkiutua eroon tämän korsetista. Se oli ikävä tosiasia...Tai olisi ollut, ellei Camille olisi keksinyt ehdottaa jotain;
"Hmmm...Saatko tuon paidan pois, ilman että riisut korsettiasi?"
Kenties hänelle oli Ravenin myötä kehittymässä jonkinsortin korsettifetissi, mutta hän olisi mieluusti tahtonut pitää sen sihteerikkönsä päällä ja hankkiutua eroon ainoastaan tämän paidasta...Ja kenties myös niistä mahdollisesti toisen yllä olevista rintaliiveistä.
Toinen kätensä siirtyi kevyesti vaaleaa ihoa sivellen Ravenin takapuolelta etupuolelle, piirtelemään kuvioita naisen iholle, juuri tämän alushousujen ulkopuolelle.

// Köhm, stringitkö sillä on vai mitkä? x'DD \\

Raven ei voinut olla virnistämättä pienesti Camillen vartalon alkaessa reagoida hänen kosketuksiinsa ja tuon taivuttaessa kaulaansa taakseppäin tarjoten kaulaansa paremmin hänen kiusoiteltavakseen. Hänen alettua liikutella itseään tuon sylissä, tuntuivat Camillen vastaväitteet ikäänkuin katoavan toisen mielestä kokonaan. Lopulta Camille painoikin huulensa hänen omilleen vastaten kiihkeästi suudelmaan tuoden kätensä hänen reidelleen saaden Ravenin henkäisemään terävästi ja kehräämään tyytyväisenä pormestarin sylissä. Paidan paljastaessa lisää paljasta ihoa suuteli Raven kiusoittelevasti miehen kaulaa availlen tuon paitaa vieden huulensa kiusoittelemaan pomonsa molempia nännejä vuoron perään silitellen kiusoittelevasti Camillen kylkiä hieroen yhä samalla itseään toisen etumusta vasten ynisten tyytyväisenä Camillen etumuksen kohotessa häntä vasten saaden Ravenin kehräämään innokkaasti.

Hänen ehdotettua toiselle pientä taukoa töistä, virnisti Raven ilkikurisesti virnistäen ynähtäen pormestarin koittaessa riisua hänen paitansa. Sitten tuo tiedustelisikin voisiko hän riisua paitansa ottamatta korsettia yltään jolloin Raven työnsi toppinsa olkaimet pois hartioiltaan rullaten topin osaksi korsetin yläosan päälle jolloin hänen mustat lähes läpinäkyvät mustat rintaliivinsä jäivät ainoastaan näkymiin. Sitten hän suutelikin pormestaria jälleen voimakkaan kiimaisesti ynähtäen raskaasti Camillen viedessä sormensa hyväilemään hänen stringiensä ulkopuolella olevaa ihoa saaden Ravenin värisemään kiimaisena toisen sylissä. "mmh.. herra pormestariih.." Raven ynisi suudellen Camillea entistäkin kiimaisemmin ja voimakkaammin tukistaen tuota kevyesti.

Camille huokaisi ja painautui nojatuolinsa selkänojaa vasten sihteerikkönsä käydessä kiinni hänen kaulaansa ja vaaleaan ihoonsa. Hän oli itse asiassa ainoastaan tyytyväinen sihteerivalintaansa - tai muutamaankin niistä -, sillä vaikka hän joutuikin keskeyttämään työntekonsa, oli mukava saada kiihkeä nainen päälleen ja toisaalta...Työt ehtisi toki tehdä toistekin. Eihän hän tällaisen kiihotuksen kanssa enää onnistuisi millään töihinsä keskittymään! Camille nuolaisi huuliaan ja painoi otsansa naisen hartiaa vasten tämän kiusoitellessa häntä tavalla joka sai Pormestarin värisemään kevyesti. Hän oli kyllä varsin onnekas mies!

Raven onnistui itse helpommin taiteilemaan topin olkaimet yltään ja Camillen katse kohdistui oitis paidan alta paljastuviin rintaliiveihin. Camille ujutti rintaliivien olkaimetkin alas toisen olkapäiltä ja kurotti kätensä sihteerineidin ylävartalon ympärille, avaamaan liivien solkea, saaden näin myös loistavan tilaisuuden naisen lähelleen painamiseen.
Camille kohotti virnistäen katseensa toisen kasvoihin samalla kun ujutti rintaliivit tämän yltä. Hän painoi toisen itseään vasten, nousi osittain ylös nojatuolilta ja laski Ravenin istumaan työpöytänsä reunalle, painoi huulensa tämän huulia vasten ja siirteli samalla erinäisiä esineitä pois tieltä - osa putosi kolinan kanssa lattialle.
Pormestari kaatoi hellästi sihteerinsä selälleen työpöydälleen ja antoi vasta nyt katseensa laskeutua tämän paljaisiin rintoihin.
"Miten voikin olla, etten tunnu koskaan kyllästyvän sinuun?" Camille tiedusteli kuljettaessaan molemmat kätensä Ravenin selän alta tämän rinnoille. Hän puristi kumpaistakin pari kertaa kokeilevasti ja liu'utti peukalonsa toisen suloisen punaisten nännien yli. Camille kumartui lähemmäs ja nappasi toisen nännin pehmeiden huultensa väliin, johdattaen kielensä leikkimään tuolla punaisella nipukalla samalla kun hän sai kätensä vapaiksi ja onnistui riisumaan näyttävä kauluksisen paidan yltään nyt yksinkertaisesti pudottamalla paidan toiseltakin olkapäältään.
Pormestari suukotteli huulillaan tiensä nänniltä toiselle rinnalla ja sen kärkeä kiusoittelemaan. Hampaat näykkäisivät kevyesti ja Camille kohotti mietteliään katseensa Ravenin kasvoihin kohottaessaan omansa toisen rintojen tuntumasta.
"Me ei ole taidettukaan testata tätä upouutta työpöytääni?" Toinen kätensä kävi sivelemässä tummapuisen pöydän pintaa ennen kuin Pormestari pakotti sihteerinsä reidet erilleen ja veti tämän kiinni itseensä, naisen jalat hänen sivuilleen.
Ei hän vielä aikonut toista pakottavista tuskistaan päästää, näin hän vain ylsi paremmin hieromaan kämmenillään työpöydälle pakotetun naisen rintoja. Eikä Pormestari epäillyt hetkeäkään pistäessään tuon suunnitelmansa täytäntöön.

Camillen huokaistessa raskaasti ja painautuessa nojatuoliaan vasten jatkoi hän toisen kiusoittelua huulillaan ja käsillään. Kun Camille ei hetkeen reagoinut, oli hän jo aikeissa lopettaa, mutta sitten Camille nuolaisikin huuliaan painaen otsansa hänen hartiaansa vasten, hänen kiusoittelunsa sai toisen värisemään häntä vasten mikä innosti ilkikurisesti hymyilevää Raveia joka jatkoi toisen kiusoittelemista parhaansa mukaan. Hänen rullattua topin peittämästä korsetista ylöspäin olevaa osaa vartalostaan työnsi Camille alas hänen rintaliiviensä olkaimet vieden sitten kätensä hänen ympärilleen avaten rintaliivit hänen yltään pudottaen ne lattialle saaden Ravenin ynähtämään malttamattomana ja nuolaisemaan pienesti huuliaan. Sitten Camille nostikin hänet työpöydälleen istumaan asettuen sitten hänen jalkojensa väliin suudellen häntä samalla kun siirteli esineitä pois tieltä ja lopulta kaatoi hänet pöydälleen selälleen makaamaan, tiedustellen, miten mahtoikaan olla mahdollista, ettei tuo koskaan kyllästynyt häneen. "Hyvin, olen niin ennalta arvaamaton." Raven kuiskasi hymisten tyytyväisenä alkaen voihkia Camillen kiusoitellessa hänen rintojaan suullaan ja kielellään. "aah.. voi luojah.. nhh.. Camille.." Hän vaikersi kiimaisena ynähtäen sitten Camillen hyväillessä hänen rintojaan käsillään tiedustellessaan samalla, olivatko he vielä koettaneet sitä tässä pöydällä. "mm.. itseasiassa emme." Raven hymisi ilkikurisesti suudellen Camillea voimakkaasti näykkäisten kevyesti pormestarin alahuulta levittäen jalkojaan antaen Camillen nähdä lyhyttäkin lyhyemmän hameensa alle ja sieltä pilkottaviin stringeihin. "mm.. herra pormestari." Hän hymisi kiemurrellen Camillen alla malttamattomana.

Camille ei ollut koskaan katunut Ravenin palkkaamista. Tämä oli kieltämättä tytön ruumista hallitsevasta kaksikosta se mutkattomampi ja tuhmempi, mutta toisaalta...Ei Pormestari ollut aina sillä tuulella, että olisi tahtonut niin helposti. Lunaa oli hauskempi kiusoitella kuin Ravenia, mutta toisaalta tämän näkeminen siinä hänen pöydällään vähissä vaatteissa ja niin tuhma ilme kasvoillaan...
Pormestari tiedosti hengittävänsä normaalia raskaammin jo pelkästään toisen kiusoittelujen ja tämän katselemisen vuoksi.

Mies antoi käsiensä etsiytyä Ravenin lyhyen hameen alle ja veti hitaasti stringit tämän jaloista - joutuen siksi aikaa asettumaan kauemmas, jotta saattoi vetää pienen kankaan tämän nilkkojen yli ja pudottaa sen mytyksi lattialle jo aiemmin riisuttujen vaatteiden seuraksi.
Camille huokaisi sihteerineitinsä kurottautuessa suutelemaan häntä ilkikurisena. Hampaat tavoittivat hänen punertavat huulensa ja vaimea inahdus karkasi Pormestari raotettujen huulten välistä ilman, että hän edes ehti ajatella sen estämistä.
Camille tarrautui toisella kädellään nopeasti kiinni housujaan vasten pullottavaan etumukseensa ja voihkaisi yllättyneesti sekä omalle reaktiolleen, että kätensä tunnulle hänen kaipaavaa etumustaan vasten.
Raven sai hänet aina kiihottumaan kutsuessaan häntä tuolla tavoin "herra Pormestariksi" samalla kun makasi puolialastomana hänen työpöydällään.

Camille kiirehti avaamaan housujensa sepalusta ja pudotti ronskisti kaikki housunsa nilkkoihinsa. Hän nuolaisi huuliaan ja kietoi sormensa vartensa ympärille toisen kätensä hakeutuessa etsimään liukastetuubia, jota Pormestari tällaiset tilanteet huomioon ottaneena säilytti työpöytänsä ylimmässä lokerossa.
Hän pääsi irti elimestään liukasteen löydettyään ja levitti uudemman kerran sihteerikkönsä reidet erilleen, asettuen jälleen niiden väliin.
"Sinä olet...Ahmm...Tuhma, tuhma tyttö", Camille mumisi sivellessään Ravenin toista sisäreittä kämmenellään ja keskittyi sen jälkeen avaamaan liukastetuubia, joka jostain kumman syystä ei olisi millään tahtonut aueta.

Raven nojasi kyynärpäihinsä ja tuijotti Camillea huuliaan nuollen, herra pormestari oli hänen mielestään seksikkäin mies ikinä, ja oli täysin epäreilua, että se oli Luna, joka sai viettää suuremman osan ajasta Camillen kanssa. Hänen nojaillessaan kyynärpäihinsä siinä pöydällä seksikkäästi hymyillen ilman rintsikoita, tiukassa korsetissaan vain pieni hame ja stringit sen alla, sai hän Camillen huohottamaan huomattavasti raskaammin ja tuijottamaan häntä, mikä taas innosti Ravenia, ja pian hän nostikin jalkansa pöydän reunoille koukkuun, niin, että Camille näki suoraan hänen hameensa alle, ja ennenkuin hän huomasikaan, oli Camille alkanut vetää hänen stringejään pois, ja pian ne tipahtivatkin lattialle. Hänen puolestaan kurottauduttua suutelemaan toista, jolloin Camile vei kätensä housujensa etumukselle ja puristi kohonnutta etumustaan voihkaisten yllättyneenä saaden hänet virnistämään ja suutelemaan Camillea uudestaan vieden kielensä tuon suuhun merkiten sen omakseen levittäen jalkojaan entisestään kiusoitellakseen Camillea.

Seuraavaksi toinen puolestaan avasi housunsa ja pudotti ne lattialle kaivellen laatikostaan liukaste tuubin. Sitten toinen asettuikin hänen jalkojensa väliin silitellen hänen sisäreisiään saaden Ravenin värähtämään kiimaisena. "mmh.. Herra pormestari.." Raven hymyisi levittäen jalkojaan entisestään ihan vain kiusoitellakseen toista. Hän halusi Camillen jo lähemmäksi itseään, niin että he olisivat yhtä. Itsekseen virnistäen Raven lähti kuljettamaan kättään alaspäin vartalollaan vieden sen sitten jalkojensa väliin voihkaisten seksikkäästi taivuttaen päätään taakseppäin nuolaisten huuliaan vaikertaen seksikkäästi.

Camillen silmät laajenivat - ja hetken saattoi näyttää siltä kuin ne olisivat vähällä pulpahtaa ulos kuopistaan - kun hän saattoi nähdä selkeän vilauksen sihteerineitinsä lyhyen hamosen alle. Tämän pienet alushousut peittivät vain hädin tuskin- Camille huokaisi raskaasti ja nielaisi vaivalloisesti ryhtyessään auttamaan pientä kangaspalaa Ravenin yltä.
Pormestari vastasi suudelmaan ja nojautui eteenpäin päästäkseen lähemmäs toista, samalla välttäen vilkaisemasta alaspäin. Toisen jalat olivat...Ahm, toinen oli avoimena siinä hänen...

Camille seurasi katseellaan Ravenin kättä. Toisen kiihottuneisuuden täyttämät sanat pyörivät hänen mielessään ja Pormestari antoi itselleen luvan vajota polvilleen pöytänsä eteen, Ravenin levitettyjen reisien väliin.
Hän nuolaisi ylähuultaan ja tuijotti tiiviisti toisen lyhyen hameen alle samalla kun kuljetti käsiään Ravenin reisiä pitkin tämän alaselälle ja veti naisen lähemmäs pöydän reunaa - ja samalla lähemmäs hänen kasvojaan.
Camille kurottautui lähemmäs ja antoi kielensä varovasti koskettaa sihteerineitinsä häpyhuulia. Hän painoi kielensä niiden välistä hohkaavaa, houkuttelevaa lämpöä kohden ja tiedosti etäisesti voihkaisun, joka karkasi hänen omien huuliensa välistä.
Camille johdatti kielensä hitaasti ylemmäs ja painoi kevyen suudelman sihteerinsä klitorikselle samalla kun antoi käsiensä jälleen palata puristamaan naisen reisiä. Camille vetäytyi kauemmas väristen ja huohottaen. Hän oli ollut niin pitkään ilman Ravenia, ilman tuota määrätietoista naista, joka niin mieluusti esitteli itseään hänelle, tiesi kuinka kovasti hän halusi ja janosi tätä. Toki Lunallakin oli omat, hyvät puolensa, tämä oli suloinen ja sai hänet kiihottumaan ujoudellaan...Mutta vaihtelu oli toden totta virkistävää! Niin virkistävää, että Camille oli mennä sekaisin.
Vavisten hän hilasi itsensä lähintä seinää vasten ja kietoi kätensä ylävartalonsa ympärille kuin itseään halaten.
"R-Ra-Raven, sinä...Aaahhmmmm...", Camille onnistui mumisemaan kaiken kiihkonsa keskeltä ja taivutti kaulaansa kykenemättömänä kokoamaan itsehillintäänsä niin, että olisi voinut kivuta ylös lattialta ja palata takaisin pöydän ääreen. Ehkä heidän pitäisi hoitaa tämä perinteisesti sängyssä tai...Tai...Camille tuijotti Ravenia hetken silmät suurina ja omalta osaltaan paljastaen hänen kiihottumisensa, ennen kuin menetti tajuntansa.

Raven virnisti pienesti Camillen silmien laajentuessa herra pormestarin nähdessä hänen hamosensa alle. Pian sitä puolestaan seuraksikin raskas huokaisu ja vaivalloinen nielaisu Camillen alkaessa vetää hänen alushousujaan pois voihkaisi Raven kevyesti ja tuijotti Camillea huuliaan nuollen. Hänen puolestaan viedessä sormensa kiusoittelemaan itseään seurasi Camille katseellaan tiiviisti hänen kättään vajoten lopulta polvilleen pöytänsä eteen nuolaisten ylähuultaan tuijottaen hänen hameensa alle liu'uttaen lopulta kätensä hänen reisiään pitkin aina hänen selälleen vetäen hänet lopulta lähemmäs itseään saaden Ravenin voihkaisemaan raskaasti ja vetämään kätensä pois työntäen lantiotaan lähemmäs Camillen kasvoja. Ja lopulta Camillen kielen koskettaessa hänen häpyhuuliaan vaikersi Raven nojaten kyynärpäihinsä kaareuttaen selkäänsä voihkien raskaasti. "mm.. herra Pormestari.." Raven voihkaisi vieden kätensä silittelemään Camillen hiuksiin tuon kielen liikkuessa hänen jalkojensa välissä kaareutti hän selkäänsä entisestään voihkaisten raskaasti virnistäen hieman Camillen voihkaistessa itsekkin. "aah.. luoja.. herra pormestari.. Lisää.." Raven vaikersi työntäen lantiotaan lähemmäs Camillen kasvoja nielaisten raskaasti Camillen puristaessa hänen reisiään. Seuraavaksi Camille puolestaan vetäytyi kauemmas hänestä väristen ja huohottaen kaiken kiihkonsa keskellä Camilen onnistui sanoa ainoastaan hänen nimensä epämääräisen muminan saattelemana saaden Ravenin voihkaisemaan ja tukistamaan Camilea kevyesti. Hetken Camile vielä tuijotti häntä kunnes lopulta kaatui selälleen menettäen tajuntansa saaden Ravenin ynähtämään ja valumaan pois pöydältä aina herra pormestarin vierelle vetäen tuon pään syliinsä. "Herra pormestari..? Herra Pormestarii? Oletteko kunnossa?" Raven tiedusteli huolestuneena tuijottaen Camillen kasvoja huolestuneena.

Camille havahtui vain hetkiä myöhemmin ja tiedosti päänsä lepäävän puolialastoman sihteerikkönsä sylissä. Mies kurtisti hämmentyneenä kulmiaan ja koetti saada harhailevan katseensa tarkentumaan. Pian katseensa kohdistuikin Ravenin kasvoihin ja mies murahti muistaessaan minkä oli hengenahdistuksensa vuoksi joutunut jättämään kesken.
Hän harvemmin johdatti Ravenin makuukamariinsa, tahtoihan tämä useimmiten kiivasta seksiä jossain aivan muualla, mutta äskeisen tajunnanmenetyksensä vuoksi Camille katsoi parhaaksi jatkaa toisaalla. Olihan kuitenkin totta, ettei hänen seisokkinsa ollut hellittänyt laisinkaan hetkellisestä tajuttomuudesta huolimatta.

Camille kohottautui haparoiden jaloilleen ja auttoi Ravenin myös ylös. Hän kiskoi sihteerikkönsä paitoja peittämään tämän vartalon kriittisimmät osa-alueet ja kiskoi omat housunsa jotenkuten takaisin jalkoihinsa.
"Makuuhuoneeseeni", hän hymähti selitykseksi ja lähti johdattamaan naista huoneeseensa, missä se sillä hetkellä lienikään. Pormestari itse onneksi oli paremmin selville huoneensa liikkeistä kuin työntekijänsä tuntuivat olevan ja löysi oikean oven nopeasti vaikk matkanteko olikin hidasta ja haparoivaa äskeisen heikkouden hetken vuoksi.

Mies avasi huoneensa oven ja sulki sen heidän perässään. Pelkkä makuuhuoneeseen tulo ei tietenkään tarkoittaisi rauhallista seksiä...Silläkään uhalla, että hän saattaisi menettää tajuntansa uudemman kerran.
Camille kaatoi Ravenin aikailematta vuoteelleen ja riisui paidat uudelleen tämän yltä, riisuen housunsa tällä kertaa kokonaan.
"Mitä jos...Unohdetaan tuo aiempi ja...Jatketaan siitä mihin jäätiin?" Camille tiedusteli samalla kun etsi uudemman kerran - tällä kertaa yöpöytänsä - laatikosta liukastetuubin ja kondomin. Hän virnisti ilkikurisesti ennen kuin ojensi kondomin sihteerineidilleen liioitellun seremoniallisin elkein.

Raven katsoi huolestuneena pyörtynyttä Camillea silitellen tuon hiuksia varovaisesti, ja hetken kuluttua toinen availikin silmiään ja kurtisti kulmiaan. Hetkellinen tajuttomuus ei selkeästi ollut laskenut toisen innostusta lainkaan vaan tuo katselikin häntä innokkaasti ja hetkeä myöhemmin lopulta kohottautui haparoiden jaloilleen ja tarttui häntä käsistä auttaen hänet myös jaloilleen saaden Ravenin virnistämään ilkikurisesti ja suutelemaan Camillea voimakkaan kiusoittelevasti tuijottaen tuon etumusta ilkikurisesti ynähtäen sitten Camillen vetäessä hänen paitansa joten kuten hänen päälleen ja nykäisi housunsa jotenkuten ylleen jonka jälkeen ilmoitti hänelle heidän suuntaavan nyt tuon makuhuoneeseen. Ja niimpä hän virnistikin ja seurasi pomoaan aina tuon makuhuoneeseen asti virnistäen lopulta Camillen sulkiessa oven heidän perässään saaden Ravenin virnistämään toiselle laskien topin jällee takaisin korsettinsa päälle. Ja lähes heti sen jälkeen Camille kaatoikin hänet sängylleen selälleen riisuen paitansa ja housunsa tälläkertaa saaden Ravenin voihkaisemaan kevyesti. Ja Camillen sitten ehdottaessa, ett mitä jos he unohtaisivat tuon aikaisemman ja jatkaisivat siitä mihin jäivät ojentaen kätensä yöpöytäänsä kohten Ravenin viedessä kätensä hieromaan Camillen etumusta sillä aikaa kun Camille etsi kortsun ja liukasteen ojentaen lopulla kortsun hänelle hyvin teatraalisin elkein saaden Ravenin virnistämään ja repimään kortsun auki hampaillaan, jonka jälkeen hän rullasi kortsun toisen miehuudelle tehden pari kokeilevaa liikettä Camillen miehuuedlla suudellen tuota sitten voimakkaan kiusoittelevasti imien Camillen huulta kevyen kiusoittelevasti kietoen sitten jalkansa Camillen lantion ympärille ilkikurinen hymy huulillaan. "Mmm.. mitä te odotatte herra pormestari?" Raven tiedusteli nuolaisten ilkikurisesti huuliaan.